Tekijä: admin
-
Punkit maailmalla
LT, infektiolääkäri Jarmo Oksi Yhteensä tunnetaan noin 800 erilaista punkkia, mutta niistä vain murto-osa imee verta ihmisistä. Tällaisia ovat Amblyomma-, Dermacentor-, ja Ixodes-ryhmien puutiaiset. Amerikassa yleisiä ovat Ixodes scapularis, Dermacentor variabilis (American dog tick) ja Amblyomma americanum (lone star tick). Euroopassa tiedetään yhteensä olevan 18 ja Pohjois- Amerikassa 19 eri punkkilajia, jotka kykenevät tartuttamaan esim.…
-
Punkit koirilla ja kissoilla
Ylivoimaisesti tavallisin koirilla ja kissoilla, kuten muillakin kotieläimillä, esiintyvä punkki on sama Ixodes ricinus -punkki, joka ihmisiäkin puree. Kotieläimet voivat sairastua borrelioosiin ja ehrlichioosiin. Kissan karvoituksen seasta löytyneen punkin voi helposti tunnistaa, kun se on imenyt ja suodattanut verta ruumiinsa takaosaan joka on paisunut moninkertaiseksi kooltaan. (Kuva: Timo Hautaniemi) Irrotettu punkki, jonka takaruumiin suodatettu imetty…
-
Suomessa ei-endeemisiä (esiintymättömiä) puutiaisten välityksellä leviäviä infektioita
LT, infektiolääkäri Jarmo Oksi Toisintokuumetta (tick-borne relapsing fever, TBRF) aiheuttavat useat borrelialajit (muita kuin B. burgdorferi ja sen alalajit). Spirokeettoja löydettiin ihmisestä ensimmäisen kerran vuonna 1868 kun saksalainen Otto Obermeier totesi toisintokuumetta sairastavien potilaiden verestä vilkkaasti liikkuvia rihmamaisia mikro-organismeja, jotka muistuttivat tri Ehrenbergin vuonna 1835 vesistä löytämiä spirokeettoja (Spirocheta plicatilis). Toisintokuumeen vektoreina toimivat pehmeäkuoriset Ornithodoros-puutiaiset…
-
Punkit (puutiaiset) luonnossa
LT, infektiolääkäri Jarmo Oksi Kovapintaisia puutiaisia (Ixodes ricinus -ryhmä) esiintyy lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa ne ovat erittäin yleisiä Ahvenanmaalla ja saaristoalueella, mutta niitä esiintyy koko Etelä- ja Keski-Suomessa siten, että pohjoisen esiintymisen raja kulkee Oulu-Joensuu -linjalla. Punkit ovat aktiiveja huhti-toukokuusta loka-marraskuuhun asti. Keväällä lämpötilan noustua n. 5-7 oC:een maaperässä olevat punkit lähtevät liikkeelle. Vastoin vanhaa…
-
Punkit ihmisessä
LT, infektiolääkäri Jarmo Oksi Borrelia voi siirtyä ihoon punkinpureman (joskus harvoin myös paarmanpureman) välityksellä. Punkin kiinnittymisajan pituus on ratkaisevaa infektioriskin kannalta: riski kasvaa huomattavasti vasta 1 vrk:n kiinnittymisajan jälkeen, koska borrelioiden siirtyminen punkista ihmisen ihoon kestää yleensä useita tunteja. Punkki on eri kehitysvaiheissaan 1-3 mm:n kokoinen, mutta vertaimeneenä se voi paisua 10 mm:nkin kokoiseksi. (Katso kuvat eläimen karvoitukseen…